Haminan kolme itäisintä kylää sijaitsevat meren rannalla, vanhan Turusta Viipuriin johtavan maantien, Kuninkaantien varrella. Tietä on myös kutsuttu Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi.

Sijaintinsa vuoksi Rakilalla, Mäntlahdella ja Pyötsaarella on mielenkiintoinen historia. Pyötsaarella oli merkittävä asema Ruotsi-Suomessa. Sen historia ulottuu aina 1300-luvulle asti.  Ensimmäiset merkinnät Mäntlahden ja Rakilan historiasta löytyvät 1400-luvulta.

Mäntlahden historia

Mäntlahden rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan kaakkoiskulmassa, Suuren rantatien pohjois- ja eteläpuolella. Mäntlahden asutuksen syntyyn ja kehitykseen vaikutti epäilemättä kylän erinomainen sijainti maa- ja meriyhteyksien äärellä. Mäntlahtelaisilla oli Haminan lisäksi helppo pääsy myös muihin Suomenlahden keskuksiin. Suurta rantatietä myöten saapui toisaalta ajoittain myös sotilasosastoja, jotka aiheuttivat monenlaista vaivaa ja kärsimystä riippumatta siitä, olivatko kyseessä omat vai vihollisen joukot.

Mäntlahti mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Mäntlahti määriteltiin 1500-luvun puolivälissä kuuluvaksi vuoroin Virolahden vuoroin Vehkalahden hallintopitäjään. Vuoden 1551 maakirjaan Mäntlahdelta on merkitty kahdeksan taloa, mutta v. 1573 taloja oli ainoastaan neljä. Kylän isännät olivat paitsi maanviljelijöitä myös kalastajia ja kippareita. (Rosén 1936:127-128,138,143-144.)

1700-luvulla Mäntlahden taloista muotoutui muotoutui kaksi herrasviljelystä, jotka yhdistettiin myöhemmin yhdeksi suurtilaksi eli ”hoviksi”. Kartanon päärakennus pystytettiin v. 1851 hieman erilleen pääkylästä, vanhan Ristolan talon tontille. (Korhonen 1981:358-361; Knapas 1984:100.)

Mäntlahden kylän vanhat tonttimaat ovat nykyisinkin asuttuja. Vanhakylän tontilla on edelleen peltojen ympäröimää maalaisasutusta; rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Nykyisen Mäntlahden hovin tontillla on kartanon päärakennuksen lisäksi myös toinen asuinrakennus. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista. Hovin tontti oli 1700-luvulla pitkään autiona asukkaiden lähdettyä v. 1695-97 katovuosien seurauksena (Korhonen 1981:360).

MUSEOVIRASTON KULTTUURIYMPÄRISTÖ, REKISTERIPORTAALI/muinaisjäännösrekisteri

 

Mäntlahden kyläkirja

Toimituskunta (+ vastuualueet) 

Matti Seppälä pj. p. 050-5761257 matti.seppala@hel.fi
Pentti Järviö (vanhempi ja sotahistoria)
Matti Seppälä (seuratoiminta, sivistystyö)
Jouko Sahala (elinkeinot)
Pertti Seppälä
Ilpo Tiilikka (valokuvat, kartat)

Mäntlahden kyläkirjaprojekti

Mäntlahdella on monivuosisatainen historia vanhan Museontien varrella. Vanha tie on tuonut kulkijansa ja valitettavasti myös sotaisat joukot. Vuonna 1742 tapahtui ns. Mäntlahden murros, jonka seurauksena Vanha Suomi liitettiin Venäjään. Merkityksensä on ollut myös lähisaaristolla ja vanhalla rannikkoväylällä, joka Mäntlahden kohdalla on lähellä Museotietä. 

Mäntlahden historiaa ovat tallentaneet Erkki Ala-Könni 1960-luvulla ja Pekka Virolainen 1980luvulla. Mäntlahden kylälehdissä Rannanpojat Raikaa ja Rannantaikaa on esitelty kylähistoriaa. Mäntlahden vanhasta kansakoulusta on kirjoitettu muistelmateos. Näiden lisäksi on lukuisa määrä pieniä historian murusia, mutta Mäntlahden kylän historiateos on puuttunut.

Mäntlahden kyläkirjan aikaansaamiseksi on koottu työryhmä, historian toimituskunta, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa. Toimituskunta on pitänyt kokouksia 2 – 4 vuodessa.

Kyläkirjaprojektin tilanne  – toukokuussa 2021

Kyläkirjaan liittyen on lähes 80:n haastattelun materiaali. Haastatteluista 70 on toteuttanut työryhmä. Osaa haastateltavia on haastateltu useasti, asioita tarkistaen. Haastattelujen määrä alkaa olla riittävä, mutta vielä olisi hyvä haastatella kylän ulkopuolista väkeä mm. Upseeri- ja Aliupseerikylässä 1940-1950 -luvuilla asuneita sekä myöhemmin alueella kesiä viettänyttä väkeä. Lisäksi toisen maailmansodan aikana ulkosaarista tulleiden siirtolaisten muisteloita tarvitaan lisää.

Haastattelun lisäksi on tutkittu vanhoja Sanomalehtiä (sanomalehtiarkisto), sotapäiväkirjoja, Lotta- ja suojeluskuntajärjestöjä, sekä mm. Mäntlahden koulun historiaa. 

Haastatteluiden lomaan tulevan kyläkirjan osa-alueiden tekstejä kirjoitetaan.

Kyläkirja valmistunee vuosina 2023-25.

Kyläkirjaprojekti on ollut kyläyhteisön tutkimista. Haastatelluista useimmilla ovat sukujuuret Mäntlahdessa, mutta monen haastellun näkökulma ulkopuolisempi. Haastateltava on mahdollisesti opiskellut Mäntlahden koulussa, asunut Upseerikylässä, urheillut Rannanpoikien kanssa, ollut kesäasukkaana, pitänyt venettään Kylänrannassa tai tanssinut lavalla. Jokaisen haastattelun tarina on valottanut omalla subjektiivisella tavalla kylän ja sen ihmisten elämää. Jokainen tarina on tärkeä.

Toimituskunta on haastatellut isohkon joukon väkeä, mutta edelleen kaipaamme tietoa, etenkin 1910- 1920-luvuilta sekä toisen maailmansodan ajasta, Etenkin on selvitettävää Reiviikin varuskunnasta vuosilta 1940 – 1946(joukko-osastot JR4, Koulutuskeskus 17/13 krh-komppania ja JR 9/krh-komppania) sekä sotilasasutuksesta Aliupseeri- ja Upseerikylissä vuosina 1941 – 65 .  Jos sinulla, sukulaisellasi tai naapurillasi on tarinoita, valokuvia, tiluskarttoja Mäntlahdesta, niin otamme ne mielihyvin vastaan.

Hyvä entinen tai nykyinen mäntlahtelainen, kesä-asukas, saarelainen tai naapurikyläläinen, saata Mäntlahti – tietosi ja – muistosi meille. Mikään tieto ei vähäpätöistä, sillä palapelistämme puuttuu paljon ratkaisevia palasia.

Vastaavanlaisia kuvia kuin alla – toimituskunta kaipaa.

 

Linkkejä:

Mäntlahden historia

Pyötsaaren historia

Brakilan kartanon ja Rakilan historia